Jätehierarkia on malli, joka auttaa priorisoimaan, miten jätteitä tulisi käsitellä.
Perusajatus on yksinkertainen: ensin meidän pitää pyrkiä estämään jätteen synty. Seuraavaksi uudelleenkäytämme sen, mikä on vielä käyttökelpoista. Jos se ei ole mahdollista, materiaalit tulisi kierrättää. Ja vasta kun nämä mahdollisuudet on käytetty, päädymme hierarkiassa alemmaksi – energiana hyödyntämiseen polttamalla.
Tämä on tärkeä tapa ajatella jätteitä. Myös tekstiilien kohdalla.
Paras ratkaisu on tietenkin se, että käytämme vähemmän tekstiilejä, käytämme niitä pidempään ja uudelleenkäytämme ne suoraan, kun laatu on riittävän hyvä. Vaatteilla, tekstiileillä ja materiaaleilla, jotka ovat yhä käyttökelpoisia, tulisi luonnollisesti olla mahdollisimman pitkä käyttöikä.
Mutta tekstiilijäte on monimutkainen jäteluokka.
Se ei koostu vain vaatteista, jotka voidaan myydä uudelleen tai ripustaa henkarille kirpputorille. Se voi olla myös siivousrättejä, työvaatteita, teollisuustekstiilejä, huonekalutekstiilejä, sekoitemateriaaleja, kuluneita tuotteita sekä tekstiilejä, joissa on nappeja, vetoketjuja, pinnoitteita, painatuksia ja muita komponentteja.
Osa voidaan uudelleenkäyttää suoraan.
Osa voidaan kierrättää uusiksi tekstiileiksi.
Mutta suuri osa ei sovellu kumpaankaan.
Tässä jätehierarkia on erityisen olennainen. Mallissa ei ole kyse vain ihanneratkaisun valitsemisesta. Siinä on kyse myös parhaan mahdollisen ratkaisun valitsemisesta silloin, kun ihanneratkaisu ei ole realistinen.
Jos tekstiiliä ei voi uudelleenkäyttää suoraan, tulisi selvittää, voidaanko materiaali kierrättää uusiksi tekstiileiksi. Jos sekään ei onnistu, kannattaa katsoa muita käyttökohteita, joissa materiaali voi saada pitkän ja käytännöllisen elämän.
Sillä vaihtoehtona on aivan liian usein polttaminen.
Retextilillä työskentelemme sen tekstiilijätteen osan parissa, jossa suora uudelleenkäyttö tai tekstiilistä tekstiiliksi -kierrätys ei ole realistista. Tällöin tekstiilit voivat sen sijaan päätyä uusiin materiaaleihin ja käyttökohteisiin – muun muassa rakennusmateriaaleihin.
Kyse ei ole tekstiilijätteen tavoitteiden laskemisesta. Kyse on tavoitteista, jotka pystyvät kohtaamaan myös todellisuuden.